Elementit valmiina!!!! :)

Isäni asiantuntevan opastuksen turvin näyttäisi nyt siltä, että olen kunnialla selvinnyt projektini ensimmäisestä haasteesta eli kaavojen avulla piirrettyjen kappaleiden sahaamisesta. Talon elementit sahasin 9 mm paksuisesta sekavanerista. Havuvaneri olisi ollut halvempaa mutta paljon laadussa oli niin suuri ero sekavanerin hyväksi, että päädyin siihen. Kun kerran tehdään, niin tehdäänpä sitten kunnolla ja kunnon tarvikkeista. Kahden vanerilevyn hinnaksi tuli yhteensä 74 euroa. laitetaan se siis muistiin kokonaiskustannusten laskemista varten.

Sekavaneria, kaavat, kynä, pitkä ja lyhyt viivain, mittanauha ja sirkkeli, jolla hommaa ei kuitenkaan hoidettu.

Ensin yritettiin sahata paloja käsikirkkelin voimin mutta sopivasti hammastettua sahanterää ei löytynyt. Osa oli liian isolla hammastuksella ja repi leikkausjälkeä pahasti. Paras terä oli sitten joku erikoisterä, jolla leikkaaminen onnistui muuten ihan siististi mutta kitka sai aikaan sellaisen savun, että levyn syttyminen tuleen oli jo aika lähellä. Lopulta isä kaivoi esiin sen parhaan mahdollisen työkalun eli sähkökäyttöisen pistosahan. Sillä homma onnistui todella näppärästi, joskin ehkä hieman hitaammin kuin sirkkelillä olisi onnistunut. Pistosahalla sai myös ikkunanreiät sun muut siististi tehtyä, tosin kulmiin porattiin ensin apureiät sahanterää varten. Sopivan poranterän löytyminenkin oli operaatio sisänsä ja paras terä olikin joku versio ajalta ennen syntiinlankeemuksen.

Pientä haparointia ensi alkuun, niin kuin kaikessa uudessa yleensäkin mutta vauhtiin päästyään sahuri oli melkoisen näppärä, vaikka itse sanonkin, ja huhki palasia irti vanerista urakalla. Kyllähän sitä työnjohtajan kanssa mietittiin välillä melko ankarasti kuinka kaavat levyille asetellaan, jotta hukkapaloja syntyisi mahdollisimman vähän. Välillä kaavoja käänneltiin sinne sun tänne ja uudelleen ....... mutta lopulta aina löytyi se oikea kohta.

Välillä itseänikin hirvitti se olenko onnistunut piirtämään pelkän valokuvan perusteella yhteensopivat osaset vai tuleeko sutta ja sekundaa???!!! Kokonainen päivä sahailtiin ensin elementtejä ja sitten elementteihin ikkunan ja ovien reiät. Jätimme puuhan hieman kesken ja jatkoimme seuraavana aamuna loppuun. Sitten oli edessä se jännin vaihe eli seinien koekasaus ja sekin ihan vaan siksi, että saisin hieman näkökulmaa onnistumisen tasosta,

Seinien koekasaus

Ja täytyy todeta, että olen itsestäni melko ylpeä, osat passasivat ainakin seinien osalta lähes täydellisesti toisiinsa. Ainoa korjaus tulee etuseinäelementteihin, jotka muuttuneen pohjaleveyden vuoksi olivat hieman liian leveät mahtuakseen pohjan päälle mutta se fiksaus on helppo tehdä sitten kun pääsen mallaamaan etuseiniä paikoilleen saranoiden kanssa.

Samalla jo mietiskelin tulevia rakennusvaiheita eli esim. kuinka ja millä pinnoittaisin kattolevyt. Helpointahan olisi vain maalata katto mutta minäpä tunnetusti olen ihminen, joka ei mene sieltä mistä aita on matalin elikkäs Villa Terttulan kattoon tulee päällyste. Tein "koeponnistuksen" isäni aivoituksen mukaisesti vanhasta muovimaton ylijäämäpalasta. Leikkasin sapluunan muistuttamaan palahuopaa ja äitini tahtoi kuvioksi "paanukuviota". Siispä sellainen testaukseen. Leikkasin muovimatosta muutaman palan, suihkutin ne mustalla maalilla hieman epätasaisesti nurjalta puolen ja jätin yöksi kuivumaan. Täytyy myöntää, että hämmästyi jopa itse kuinka aidon näköistä palahuopaa sain syntymään. Pinta oli rosoinen kuin palahuovassa konsanaan. Äiti ei tykännyt mustasta väristä, tahtoi punaista kuten Pikku Rauhalan alkuperäisessä talossa (tosin vain maalattuna). Siispä kokeilen seuraavan koe- erän punaruskealla maalilla jahka pääsen siihen vaiheeseen uudelleen.

Projekti on siis käynnistynyt todenteolla ja pidettiinpä eilen illalla saunan päälle harjannostajaisetkin viinin kera :)

HUOM! Osat kannattaa sahata rakennusjärjestyksessä eli aloittaa ulkoseinistä ja edetä sitten väliseiniin. Koekasaus kannattaa tehdä myös osien sahausten välillä, jotta hoksaa kaikki huomioitavat asiat ennen seuraavien osien sahausta. Tämä ei tietenkään ole välttämätöntä silloin, kun sahaa jostain saatuja valmiskaavoja mutta jos kaavat on itse suunnitellut, kuten minulla, niin se kannattaa.